Työkaluja osallistamiseen

Tältä sivulta löydät tietoa ja työkaluja osallistamisprosessien suunnitteluun.

Alta löydät englanninkielisen blogikirjoitussarjamme, joka käsittelee osallistamista, osallistumista sekä yhteiskehittämistä.

Olemme myös koonneet alle muistilistan osallistamisprosessin suunnittelua varten. Lista pohjautuu hankkeessa tehdystä kolmesta yhteiskehittämisprosessista saatuun ymmärrykseen sekä alan kirjallisuuteen. Yhteiskehittämistyöpajamme käsittelivät kansainvälisten osaajien rekrytointia, inklusiivista työkulttuuria sekä kansainvälisille osaajille tarjottavia palveluita.

Blogisarja yhteiskehittämisen organisoinnista

• What to consider before a co-creation process begins? Planning multistakeholder collaboration for highly skilled internationals’ employment
• What to consider during a co-creation process? From Me to We: Effective Faciliation in Multistakeholder Processes
• What are the potential problems of internationals’ participation in collaboration? It’s a complicated thing… participation of internationals in collaboration activities 
• What to do after a co-creation process ends? Maximising the effects of a co-creation process

Blogisarja HIWE-hankkeen yhteiskehittämistyöpajoista

• How was co-creation used to tackle challenges related to internationals’ recruitment? Enhancing internationals’ recruitment – but how?
• How did different stakeholders co-create impactful services? “Together we are more
• How did a workshop aim to build solutions for inclusive workplaces? Towards inclusive workplaces

Muistilista maahanmuuttoon liittyvien osallistamisprosessien suunnitteluun 

Oletko päättänyt osallistaa eri toimijoita maahanmuuttoon liittyvien haasteiden ratkaisuun? Mahtavaa!

Yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä Suomeen muuttaneiden välillä voi olla erinomainen keino kehittää parempia palveluita ja vaikuttavampia politiikkatoimia.

Eri toimijoiden osallistaminen – ja osallisuus – voi olla mittakaavaltaan ja haastavuudeltaan monenlaista. Se voi olla kertaluontoinen tilaisuus, jossa kerätään sidosryhmien näkemyksiä tietystä asiasta tai pidempi prosessi, joissa kehitetään ja jopa tuotetaan ratkaisuja yhdessä sidosryhmien kanssa.

Jotta osallistuminen tuottaa arvoa kaikille osapuolille sekä yhteiskunnalle, tarvitaan huolellista valmistelua.

Muistilistamme on tarkoitettu avuksi julkisille (ja muillekin!) organisaatioille osallistamisprosessien – erityisesti yhteiskehittämisprosessien – suunnitteluun, kun kyse on maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

Lataa muistilista PDF-muodossa täältä.

MITÄ?

• Tiedätkö, mitä haastetta yrität ratkaista? Tarvitaanko eri toimijoiden, kuten maahanmuuttajien, panosta tämän asian ratkaisemiseksi? Varmista, että yhteiskehittäminen on paras tapa ratkaista haaste ja että olet valmis yhteistyöhön sidosryhmien kanssa sekä antamaan heille päätösvaltaa.
• Onko yhteiskehittämisprosessilla selkeä tarkoitus? Onko osallistujilla mahdollisuus neuvotella siitä?
• Millaisen julkisen arvon tuottamiseen yhteiskehittämisellä pyritään? Tiedätkö, miltä prosessin onnistunut lopputulos näyttää? Onko se sama prosessin järjestäjien ja eri osallistujien kannalta?
• Tiedätkö, mihin asioihin osallistujat voivat vaikuttaa ja mihin eivät? Selkeys osallistujien vaikutusmahdollisuuksista auttaa odotusten hallinnassa.

KUKA?

• Oletko analysoinut, mitkä ovat ne olennaiset sidosryhmät, jotka tulisi ottaa mukaan? Onko mukana myös edustajia vaikeammin tavoitettavista sidosryhmistä? Oletko pyrkinyt tunnistamaan heidät, jotka yleensä jäävät päätöksenteon ulkopuolelle?
• Oletko varmistanut, että maahanmuuttajat kutsutaan mukaan, jos yhteiskehittäminen liittyy maahanmuuttoon? Edustavatko he itseään, yhdistyksiä, organisaatioita vai yrityksiä?
• Kuinka rekrytoit osallistujia? Oletko tietoinen mahdollisista esteistä, jotka saattavat estää heidän osallistumisensa (esim. taloudelliset, kulttuuriset, kielelliset, hoivavelvollisuuksiin liittyvät, aikaan liittyvät, fyysiset tai maantieteelliset esteet…)? Voitko tarjota apua näiden minimointiin?
• Onko osallistuminen prosessiin hyödyllistä osallistujille? Tarvitsevatko osallistujat korvauksen osallistumisesta? Vai tuottaako prosessiin osallistuminen ja syntyvät tulokset heille riittävästi arvoa?
• Millaiset valtasuhteet osallistujilla, prosessin järjestäjillä ja fasilitaattoreilla on? Onko heillä eri määrä valtaa käsiteltävään asiaan? Nämä tekijät tulisi huomioida prosessia suunniteltaessa.

MITEN?

• Kuka fasilitoi prosessin? On tärkeää, että on henkilö tai tiimi, joka vastaa prosessin sujuvuudesta ja osallistumisen helpottamisesta.
• Kuka suunnittelee yhteiskehittämisen? Onko sinulla sisäinen tiimi vai palkkaatko ulkopuolisia asiantuntijoita? Saavatko osallistujat vaikuttaa prosessiin? Hyvin suunniteltu prosessi tekee siitä tehokkaamman ja osallistumisesta sujuvampaa riippumatta prosessin pituudesta tai monimutkaisuudesta.
• Suunnitteletko kertaluonteista tapahtumaa vai pidempää yhteiskehittämisprosessia? Pidemmän prosessin suunnittelun tulee olla joustavampaa.
• Milloin ja missä yhteiskehittäminen tapahtuu? Järjestetäänkö se kasvokkain, verkossa vai hybridinä? Kuinka kauan se kestää? Millaisia vaikutuksia paikalla on osallistumismahdollisuuksiin ja käytettäviin yhteistyömenetelmiin?
• Tiedätkö, mikä osallisuuden taso sopii prosessin tarkoitukseen? Osallisuuden tasot voivat vaihdella tiedottamisesta konsultointiin, osallistamiseen, yhteistyöhön ja jopa voimaannuttamiseen. Katso lisätietoja politiikkasuosituksistamme sekä International Association for Public Participationin osallistumisspektristä.
• Oletko suunnitellut prosessin ja menetelmät, jotka sopivat osallistumisen tarkoitukseen ja yhteiskehittämisen tavoitteeseen?
• Oletko valinnut menetelmiä, jotka mahdollistavat tasavertaisen osallistumisen ja osallistujien sitoutumisen? Onko suunnittelemasi prosessi inklusiivinen ja huomioiko se valtaerot tai mahdolliset konfliktit? Menetelmät voivat olla räätälöityjä tai olemassa olevia menetelmiä voidaan yhdistellä prosessiin sopiviksi. Esimerkiksi fasilitoinnin, (ks. Suomen Fasilitaattorit Ry kirjallisuuslista), osallistumisen ja innovaatiomenetelmien kirjallisuus tarjoavat hyviä työkaluja. Sitralla on myös tulevaisuus- ja muutossuuntautuneita työkaluja.
• Hyödynnetäänkö prosessissa osallistujien monimuotoisuutta? Onko prosessi suunniteltu osallistujille merkitykselliseksi?
• Oletko miettinyt osallistumisen ja yhteistyön eettisiä näkökulmia? (Katso CoSIE-hankkeen The Ethical Compass -video)

Lisälukemista: Bryson, J., Quick, K., Slotterback, C. & Crosby, B. (2013). Designing Public Participation Processes. Public Administration Review, 73(1), 23-34.

Muistilistan laatijat: Piritta Parkkari (Itä-Suomen yliopisto) ja Satu Aaltonen (Turun yliopisto)

Löydät muistilistan englanninkielisen version täältä.