Kaksi vuotta tutkimusta kansainvälisistä osaajista Suomessa: mitä teimme ja löysimme?

HIWE:n kirjoitussarja hankkeen päätuloksista: Osa V

Mitä tavoiteltiin?

Kansainvälisten osaajien tarve suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla on laajasti tunnistettu. Vuonna 2022 käynnistimme Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen. Halusimme lisätä ymmärrystä siitä, miten kansainvälisiä osaajia saadaan houkuteltua Suomeen, mutta erityisesti miten heidät saadaan löytämään paikkansa suomalaisessa työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa. Toisena laajana tavoitteenamme oli rakentaa laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuva päätöksenteon malli, jolla tulevaisuudessakin voidaan vastata kansainvälisiin osaajiin liittyviin tarpeisiin ja kysymyksiin.

Kansainvälisten osaajien oma ääni kuuluviin

Selvitimme tutkimuksessamme kansainvälisten osaajien kokemuksia suomalaisista työmarkkinoista ja yrittäjyysmahdollisuuksista sekä elämästä Suomessa. Tutkimushankkeemme keskeisen aineiston muodostivat yli 60 tehtyä elämänkulkuhaastattelua. Haastatteluun valitsimme osallistujia eri kansainvälisten osaajien ryhmistä: maahanmuuttajia, kosmopoliitteja ja Suomeen palaavia ekspatriaatteja – ymmärtäen, että rajat eri ryhmien välillä ovat liukuvia.

Keskeinen kysymyksemme oli, vastaavatko nykyinen innovaatiopolitiikka ja käytännön toimenpiteet niihin haasteisiin, jotka kansainväliset osaajat kokevat itselleen tärkeinä. Haastattelut piirtävät hyvin moniulotteista ja monipolvista kuvaa työn löytämisestä, työn tekemisestä ja yrittäjyydestä sekä sosiaalisesta elämästä Suomessa.

Aineiston tiivistämiseksi erilaisuuden huomioon ottaen laadimme koko aineiston pohjalta viisi tarinamuotoista tiivistystä, joiden tavoitteena on kiteyttää kansainvälisten osaajien erilaiset polut Suomeen ja erilaiset kokemukset täällä. Kutsuimme haastatteluihin osallistuneet sekä muita kansainvälisiä osaajia antamaan palautetta tarinaluonnoksista, jonka pohjalta kehitimme tarinoita eteenpäin.

Kansainvälisten osaajien kohtaamat haasteet

Useilla kansainvälisillä osaajilla oli myönteisiä kokemuksia Suomesta ja suomalaisesta työelämästä. Suomessa arvostettiin sitä, että täällä luotetaan työntekijään ja annetaan paljon työhön liittyvää vapautta ja vastuuta. Lisäksi suomalaisten organisaatioiden matalaa hierarkiaa ja työelämän ja vapaa-ajan välistä tasapaino arvostettiin.

Haastatteluaineistosta analysoimme myös kansainvälisten osaajien kokemia haasteita. Haasteet luokittelimme kolmeen pääryhmään: työmarkkinoihin, instituutioihin ja integroitumiseen liittyvät haasteet.

Suomalaisten työmarkkinoiden keskeinen haaste oli työpaikan löytäminen, johon selittyi kieleen ja kielitaitoon liittyvillä tekijöillä, osaamisen tunnistamisten haasteilla, yritysten rekrytointikäytäntöihin ja työllisyyspalveluihin liittyvillä tekijöillä ja kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin kohdalla siirtymään opinnoista työelämään. Työelämään ja työkulttuuriin liittyviä haasteita olivat edelleen kieleen ja kielitaitoon liittyvät tekijät sekä joidenkin haastateltavien kohdalla epäasiallinen käyttäytyminen, syrjiminen, rasismi tai muut kielteiset kokemukset.

Yrittäjyys on usein maahanmuuttajalle luonteva vaihtoehto, mutta tutkimuksessamme tunnistimme myös yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä esteitä, kuten esimerkiksi viisumit, jotka ovat sidottuja erilaisiin työntekemisen muotoihin.

Instituutioihin ja integroitumiseen liittyen oleskeluluvan saamisessa monilla on ollut viiveitä tai hankaluuksia, ja ongelmana oli myös tiedon puute eri toimijoista, heidän rooleistaan ja tarjolla olevista palveluista.

Yhteiskuntaan sopeutuminen Suomessa ei ole kansainvälisille osaajille mutkatonta: sosiaalinen elämä on Suomessa toisenlaista kuin mihin on itse tottunut. Toisinaan kansainväliset osaajat kokivat myös, ettei heillä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla näin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Ekosysteemikartat: kansainvälisten osaajien kannalta tärkeät toimijat

Tutkimuksessa pureuduimme tarkastelemaan myös, mitkä toimijatahot Suomessa – joko suoraan tai välillisesti – palvelevat tai ovat merkityksellisiä kansainvälisille osaajille. International House -yksiköt pyrkivät suoraan tarjoamaan tietoa ja kontaktipinnan tärkeisiin toimijoihin kansainvälisille osaajille. Kansainväliset koulut ovat merkityksellisiä heille perheen näkökulmasta ja lasten koulunkäynnin kautta.

Tämän selvitystyön pohjalta laadimme neljältä eri alueelta (Helsinki, Tampere, Turku ja Kuopio) interaktiiviset ekosysteemikartat, joihin koostimme alueiden palveluidentuottajat ja heidän tarjoamansa palvelut. Osallistimme myös paikalliset toimijat kullakin alueella karttojen laatimiseen ja eri toimijoiden tärkeyden arvioimiseen. Ekosysteemikarttojen tavoitteena oli palvella paitsi kansainvälisiä osaajia myös palveluntarjoajia itseään.

Kansainvälisille osaajille suunnatut palvelut, toimet tai osaajia koskevat asetukset ja lainsäädäntö

Tutkimuksessamme tutustuimme myös mahdollisimman laajasti lainsäädäntöön, asetuksiin ja niille perustuviin palveluihin, jotka koskettavat kansainvälisiä osaajia. Keskeinen tuloksemme oli, että Suomessa on aktiivisesti pyritty viime vuosina tarttumaan kansainvälisten osaajien houkutteluun ja heidän rekrytoimiseen suomalaisille työmarkkinoille tai yrittäjiksi.

Kun vertasimme kansainvälisten osaajien kokemia haasteita olemassa oleviin politiikkatoimiin ja palveluihin, niin huomasimme, että kv-osaajien kokemat haasteet on laajasti tunnistettu ja erilaisia toimenpiteitä on laajasti toteutettu. Tämän pohjalta mielenkiintoiseksi kysymykseksi nousikin se, että miten kattavista politiikkatoimista huolimatta kansainväliset osaajat kohtaavat edelleen tunnistamiamme haasteita?

Halusimme tämän vuoksi keskustella palveluiden tuottajien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa analyysimme tuloksesta. Käymissämme keskusteluissa nousi esiin useammanlaisia vastauksia havaitsemaamme koettujen haasteiden ja tarjolla olevien ratkaisujen väliseen epäsuhtaan: palveluista ja toimista ei tiedetä tarpeeksi laajasti. Lisäksi aikajänteet kansainvälisillä osaajilla ja politiikkatoimijoilla ovat myös erilaiset.

Yhteiskehittämisellä uusia ratkaisuja haasteisiin

Yhtenä tutkimusprojektimme keskeisenä tavoitteena – ja läpileikkaavana toimintatapana – oli, että tutkijoina emme pyri löytämään ratkaisuja yksin, vaan osallistamme ratkaisujen hakemiseen ja kehittämiseen mahdollisimman laajasti kansainvälisiä osaajia ja muita sidosryhmien edustajia. Tätä kautta uskoimme, että tutkimustulokset voivat parhaimmillaan siirtyä käytäntöön jo tutkimusprojektin aikana.

Hankkeessamme toteutimme kolme yhteiskehittämistyöpajojen sarjaa eri teemoihin pureutuen. Yhdessä työpajasarjassa tarkasteltiin kansainvälisten osaajien rekrytointia, toisessa inklusiivista työkulttuuria ja kolmannessa kansainvälisille osaajille tarjottavia palveluita. Työpajoihin osallistui yhteensä yli 50 osallistujaa. Prosessien toteutuksessa kokeilimme erilaisia menetelmiä ja malleja, koska tavoitteenamme oli myös tutkia ja oppia vetämistämme yhteiskehittämisprosesseista. Olemme kiteyttäneet yhteiskehittämisen toteuttamiseen liittyviä oppeja blogeissamme.

Yhteiskehittämistyöpajojen ja niissä käytyjen keskustelujen perusteella laadimme alustavat toimenpidesuositukset. Myös tähän otimme mukaan kansainvälisiä osaajia ja muita sidosryhmiä. Toimenpidesuosituksemme keskittyvät kahteen teemaan, joista ensimmäinen tarkastelee ”Miten edistää kansainvälisten osaajien työllistymistä ja yrittäjyyttä Suomessa?” Niissä suosittelemme, että yhteiskunnassa pyritään edistämään kokonaisvaltaista ajattelutavan ja politiikan muutosta kansainvälisten osaajien merkityksestä. Käytännön suosituksenamme oli, että Suomi tarvitsee yhteisen, laajasti jaetun, selkeän pitkän aikavälin vision ja mission kansainvälisiin osaajiin liittyen.

Toiseksi ehdotamme, että osaamisperustaisen maahanmuuton palvelurakenteita ja -käytäntöjä tulisi kehittää kokonaisuutena ja niitä tulisi ohjata lupaus helposti löydettävistä, ymmärrettävistä, käytettävistä ja vaikutettavissa olevista palveluista. Esimerkiksi yhden kokoavan palvelupisteen malli ja aktiivisempi viestintä edistävät palvelujen löydettävyyttä. Kolmanneksi suosittelemme, että nykyisiä osaamisperustaisen maahanmuuton ja kansainvälisille osaajille suunnattuja palveluita kehitetään. Analyysimme mukaan palveluja on jo olemassa riittävästi, uudet palvelut eivät tarjoa ratkaisua.

Toisessa toimenpidesuosituskokonaisuudessa tarkastelemme ”Miten edistää kansainvälisten osaajien osallisuutta poliittisessa päätöksenteossa, palveluiden kehittämisessä ja työpaikoilla Suomessa?” Tässä ehdotamme, että kansainvälisiä osaajia koskevan politiikkavalmistelun tulee pohjautua vahvemmin julkisen sektorin, kansainvälisten osaajien ja muiden sidosryhmien väliseen systemaattiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi seudulliset ja kunnalliset toimijat voivat muodostaa maahanmuuttajaneuvoston kansainvälisiin osaajiin ja muihin maahanmuuttajiin liittyvien kysymysten keskustelemiseksi.  Toiseksi suosittelemme, että kansainväliset osaajat tulee ottaa aktiivisemmin mukaan heitä itseään koskevien julkisten ja yksityisten työelämä- ja yrittäjyyspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että kansainväliset osaajat paitsi kutsutaan mukaan palvelujen kehittämiseen myös sitä, että jokainen palvelukohtaaminen on mahdollisuus saada ja antaa palautetta.

Kolmanneksi suosittelemme, että työpaikkoja ja niiden yhdenvertaisuutta tulee kehittää yhteistyössä työnantajan, työyhteisön, palvelujen tarjoajien kanssa.  Myös yhteistyötä työnantajien kesken tulisi kehittää vertaisoppimisen edistämiseksi. Esimerkiksi positiivisten esimerkkien esiin nostaminen yritysten kesken kansainvälisen rekrytoinnin onnistumisista ja yrityksen onnistuneesta kansainvälistymisestä voivat edistää työelämän muutosta.

Hankkeen loppupuolella järjestimme Open Forumin, jossa esittelimme hankkeen päätuloksia, joihin saimme palautetta eri toimijoiden näkökulmista. Tapahtuman seminaariosuus on katsottavissa YouTubessa. Tilaisuuden lopuksi keskustelimme ja pohdimme yhdessä noin 50 läsnä olevan osallistujan kanssa seuraavia askeleita suositusten hyödyntämistä ja käyttöönottoa varten.

Paljon lisää tietoa ja blogikirjoituksia löytyy suomeksi ja englanniksi tutkimusprojektin nettisivuilta: www.hiwe.fi. Hankkeen politiikkasuositukset löytyvät täältä.

Kiitos ja matka jatkuu!

Olemme olleet erityisen iloisia siitä panoksesta – ajasta ja vaivannäöstä, jonka kansainväliset osaajat ja eri sidosryhmien edustajat ovat tutkimuksellemme antaneet. Näin tutkimuksemme kantava ajatus kanssatutkimuksesta ja yhteiskehittämisestä toteutui mielestämme loistavasti. Myös tutkimusprojektin ohjausryhmä oli aktiivinen keskustelufoorumi ja tuki projektia sen eri vaiheissa. Tutkimustuloksia ei olisi kuitenkaan ilman tutkijoita. Tutkimuksen vetäjinä haluamme antaa lämpimät kiitokset koko tutkijatiimille aktiivisesta ja motivoituneesta työskentelystä näiden kahden vuoden aikana.

Tutkimusprojekti tulee nyt päätökseen, mutta työ ja tutkimus teemassa varmasti jatkuu.

Kirjoittajat: Tero Montonen (Itä-Suomen yliopsto) ja Ulla Hytti (Turun yliopisto